Vuoden kieltenopettaja Tiina Salomaa: ”Jokainen sydämellään työtä tekevä opettaja ansaitsisi tämän palkinnon”

Helsingin suomalaisen yhteiskoulun kieltenopettaja ja Studeon lukion ruotsin oppimateriaalin oppikirjailija Tiina Salomaa on vastikään saanut merkittävän tunnustuspalkinnon työstään, mutta suhtautuu saamaansa kunniaan suurella nöyryydellä. Yli 20 vuotta ruotsia ja venäjää opettanut Salomaa näkee palkinnon olevan tunnustus koko ammattikunnan tekemälle arvokkaalle työlle.

Tunnustus seurausta pitkäjänteisestä työstä

Salomaa myöntää, ettei hän missään nimessä odottanut tällaista tunnustusta. Vaikka palkituksi tuleminen tuntuu hänestä todella hienolta, hän haluaa siirtää valokeilaa myös kollegoihinsa. ”Kyllä se vetää myös hyvin nöyräksi. Itse ajattelen, että kaikki opettajat, jotka sydämellään työtä tekee, ansaitsisivat palkinnon”, Salomaa pohtii.

Hän uskoo, että tunnustus on seurausta hänen pitkäjänteisestä työstään luokkahuoneen ulkopuolella: Salomaa on vetänyt Venäjä-verkostoa, koordinoinut lukion kielten kehittämisverkostoa (Lukki-hanke) ja laatinut oppimateriaaleja Studeolle ja muille kustantajille. Tämä laaja-alainen vaikuttaminen on tehnyt hänestä yhden kieltenopetuksen keskeisistä kehittäjistä Suomessa.

Todellinen palkinto löytyy arjesta

Vaikka viralliset tunnustukset lämmittävät, Salomaalle merkityksellisimmät hetket syntyvät edelleen luokassa. Häntä motivoi nuorten positiivinen energia ja se hetki, kun opiskelija löytää kipinän kieleen. ”Joka vuosi iloitsee siitä, että joku onnistuu tai joku, joka ei ole ollut kauhean innostunut ruotsista, innostuukin siitä yhtäkkiä”, hän kertoo. Parhaita palautteita ovat kohtaamiset entisten oppilaiden kanssa, jotka ovat päätyneet käyttämään kieltä esimerkiksi armeijassa, jatko-opinnoissa tai työelämässä.

Rohkeus on kielitaidon ydin

Palkittu opettaja kantaa huolta suomalaisten kielitaidon kapeutumisesta. Hänen mukaansa yhteiskunnassa ei ole vielä täysin ymmärretty, kuinka harvinaista ja arvokasta kaikki osaaminen englannin ulkopuolella nykyään on. Salomaa haluaakin purkaa kieltenopiskeluun liittyvää täydellisyyden tavoittelua. ”Pienikin kielitaito on kielitaitoa. Ei pitäisi kiinnittää liikaa huomiota siihen, tuleeko sieltä joku korkea arvosana, kymppi tai ysi”, hän painottaa. Työnhakijalle jo uskallus kommunikoida vieraalla kielellä antaa merkittävän etulyöntiaseman.

Nykyaikaiset oppimateriaalit tukevat opettajaa ja aktivoivat opiskelijaa

Salomaa on ollut mukana luomassa nykyaikaisia sähköisiä oppimateriaaleja, kuten Studeon lukion ruotsin sarjaa, ja näkee niissä valtavasti hyötyjä opettajan arkeen. Digitaalisuus mahdollistaa yksilöllisen etenemisen ja helpottaa opettajan hallinnollista taakkaa, mutta se ei ole silti muuttanut Salomaan peruspedagogiikkaa. ”Mä en koe, että mun pedagogiikka on siitä muuttunut. On tärkeää, ettei opetus mene pelkäksi tehtävien nakuttamiseksi”, hän summaa. Luokassa tärkeintä on edelleen toiminnallisuus, suullinen kielitaito ja se, että opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita.

Sähköisten materiaalien suurimpana konkreettisena hyötynä Salomaa näkee eriyttämisen. Laaja materiaali tarjoaa haasteita huippuluokan lukiolaisille, mutta tukee myös niitä, joille kieli on vaikeampaa.

Oppikirjailijan työtä Salomaa kuvailee äärettömän luovaksi, “välillä tuntee olonsa lähes luovaksi taiteilijaksi”. Materiaalin tekemisessä häntä kiehtoo mahdollisuus luoda monipuolisia maailmoja, jotka innostavat nuoria kokeilemaan rajojaan.

Tiina Salomaan ura on osoitus siitä, miten vahva pedagoginen näkemys ja jatkuva halu kehittää alaa kulkevat käsi kädessä. Palkinto on hieno välipysäkki matkalla, jota ohjaa aito rakkaus kieliin ja halu jättää jälki nuorten tulevaisuuteen.