Tekoäly saapui Studeoon

Kun perustimme Studeon – tuolloin vielä nimellä Tabletkoulu – lähtökohtana oli löytää tapoja tukea oppimista tutkimuslähtöisesti, ei teknologialähtöisesti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ensin tunnistimme jonkin oppimisen tavoitteen tai haasteen, valitsimme sen ratkaisuun sopivan pedagogisen mallin tai menetelmän ja vasta sen jälkeen etsimme teknistä ratkaisua. Teknologia on aina ollut alisteinen pedagogiikalle ja koulun toimintamalleille, ei itseisarvo. Täsmälleen samaa ajattelutapaa noudatamme nyt tekoälyn aikakaudella, vaikka ympärillä vallitsee ymmärrettävästi suuri into ottaa uusi ihmeellinen väline käyttöön ensin ja pohtia sen soveltuvuutta sitten.

Opettajilla on aiheellinen huoli – mutta siihen löytyy ratkaisuja

Tekoälystä puhuttaessa keskustelu ajautuu usein siihen, miten asioista saadaan helpompia tai nopeampia. Kuulemme opettajilta usein huolen siitä, että tekoäly tekee työt opiskelijan puolesta. Huoli on ymmärrettävä ja perusteltavissa, koska tekoälyn käyttö on monessa yhteydessä johtanut juuri siihen, että opiskelija ulkoistaa ajattelun, saa vastauksen ilman prosessia ja oppii vähemmän kuin ilman apuvälinettä. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten tekoälyä käytetään, kuin siitä, mitä tekoäly on. Ajattelun ulkoistaminen ei ole uusi ilmiö: laskimet, Wikipedia ja valmiit esseemallit ovat kaikki herättäneet saman keskustelun. Tekoälyn kohdalla kyse on laadullisesti uudesta tilanteesta, koska mahdollisuudet ovat niin paljon laajemmat – ja juuri siksi pedagogisella ajattelulla on tärkeämpi rooli kuin koskaan aiemmin. Meidän tavoitteenamme ei kuitenkaan ole oppimisen itsetarkoituksellinen helpottaminen, vaan opiskelijan kokonaisvaltainen tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa.

Opettajan rooli ja merkitys pysyy ja saa uusia apuvoimia

Oppijan oppimisprosessin käynnistäminen ja tukeminen on yksi opettajan perustehtävistä, mutta se ei ole aina mahdollista täysipainoisesti. Luokassa voi olla 20–30 erilaista oppijaa, joista jokainen on eri kohdassa, jokaisella on eri kysymys ja jokaisella on eri tarve tuelle juuri sillä hetkellä. Tiedättekö elokuvan “Everything Everywhere All at Once”? Moni opettaja varmasti toivoisi kykenevänsä olemaan joka paikassa koko ajan oppijan tukena. Tekoäly voi kuitenkin parhaimmillaan toimia välineenä, joka tarjoaa tukea ja palautetta silloin, kun opettajalla ei ole siihen mahdollisuuksia. Olen sisäisesti lanseerannut käsitteen “Virtuaali-Vygotski”: Tekoäly voisi kulkea opiskelijan rinnalla lähikehityksen vyöhykkeellä tätä tukien, kun opettajalla ei ole siihen mahdollisuutta. Tekoäly voi selittää käsitteen uudella tavalla, esittää vastakysymyksen tai ohjata opiskelijan tarkastelemaan asiaa syvemmin ilman, että se tekee ajatustyötä opiskelijan puolesta. Tästä esimerkkinä on matematiikkaan lanseerattu Studeon Ainstain-botti.

Tekoäly tehostaa ja monipuolistaa sisällöntuotantoa sekä tarjoaa uusia työkaluja opettajalle ja opiskelijoille

Oppimateriaalikustantajan oleellinen tehtävä on tarjota opettajalle tarvittavat resurssit ja välineet toteuttaa opetussuunnitelmaa. Laadukkaiden oppimateriaalien, monipuolisten tehtävätyyppien ja ajantasaisen monimediaisen, usein eriyttävänkin, sisällön tuottaminen vaatii valtavasti resursseja. Tekoäly on muuttanut tätä yhtälöä merkittävästi. Asioita, joiden tuottaminen vei aiemmin viikkoja tai ei olisi lainkaan kannattavaa, voidaan nyt tehdä paljon nopeammin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opettajilla on tarjolla enemmän ja monipuolisempaa materiaalia ja työvälineitä. Tästä esimerkkinä on vaikkapa Tiiviisti-materiaalit, joiden tekemisessä kustannustoimittajien, pedagogisten asiantuntijoiden ja oppikirjailijoiden kesken kehitetyllä tekoälyratkaisulla oli tärkeä rooli.

Tekoäly tuo paljon uutta, mutta ei korvaa oleellista

Tekoäly ei korvaa kustannustoimittajan tai oppikirjailijan ammattitaitoa, eikä se ymmärrä sitä hiljaista tietoa, joka syntyy vuosien pedagogisesta kokemuksesta – tietoa siitä, mikä käsite on opiskelijoille vaikea, miten asia kannattaa esittää tietylle kohderyhmälle tai missä kohtaa tarvitaan lisäesimerkki. Juuri siksi emme julkaise mitään tekoälyn tuottamaa sisältöä ilman kustannustoimittajien ja oppikirjailijoiden huolellista tarkistusta ja muokkausta. Tiedostamme myös tekoälyn tunnetut haasteet, kuten hallusinoinnin eli taipumuksen tuottaa virheellistä tietoa vakuuttavasti esitettynä – ja tämä yksin riittää perustelemaan ihmisen roolin sisällöntuotannossa.

Vastuullisuus ja tekoälyn rajat

Tekoälyn mahdollisuuksien kasvaessa on tärkeää määritellä selkeät rajat sen käytölle. Meille on tärkeää toimia vastuullisesti paitsi siksi, että säännöt sitä edellyttävät, mutta myös siksi, että se on eettisesti oikein ja pitkällä tähtäimellä ainoa kestävä tapa rakentaa luottamusta opetuksen digitaalisiin välineisiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekoäly ei Studeossa arvioi opiskelijan oppimista tavalla, jolla olisi merkitystä arvosanaan tai jatko-opiskelupaikkaan. Tekoäly voi tukea opiskelijan oppimista ja siten auttaa häntä menestymään paremmin, mutta tulkinta osaamisesta on opettajan tehtävä, ei algoritmin. Olemassa olevan lainsäädännön ja ohjeistusten noudattaminen ei ole Studeossa rajoite, jota vastaan painitaan, vaan se on osa sitä ajattelua, johon koko toimintamme perustuu.

Kehitys jatkuu – ja meidän tehtävämme on pysyä mukana oikealla tavalla

Tekoäly kehittyy sellaisella vauhdilla, että seuraavien trendien ennustaminen on vaikeaa. Uusia mahdollisuuksia tukea oppimista ja opettamista syntyy jatkuvasti, ja haluamme olla mukana tässä kehityksessä – mutta samalla logiikalla kuin aina ennenkin: pedagogiikka ensin, teknologia sen jälkeen. Siinä, missä oppimistutkimus luo tieteelliset raamit tekoälyn kehitykselle, on koulun toimintakulttuurin ja opettajan ja opiskelijan arjen tunteminen meille tässä kehittämisessä oleellisen tärkeää. Paremman oppimisen puolesta.

———
Tutustu Studeon luomaan Ainstainiin täällä. Ainstain on matematiikan opiskeluun suunniteltu teköälyapuri, joka tukee monivaiheisten sanallisten tehtävien harjoittelua. Se ei anna valmiita vastauksia, vaan auttaa oivaltamaan.