Teimme tekoälytutkimuksen koulukeskustelusta – nämä viisi asiaa opimme

Käynnistimme äskettäin Kiitos-kampanjan (kiitoskoulu.fi) edistämään positiivisempaa koulukeskustelua ja nostamaan esiin kiitoksen aiheita koulusta ja sen ihmisistä. Kiitos-kampanjaa suunniteltaessa esiin nousi tarve ymmärtää paremmin sitä, minkälaista kouluun liittyvä keskustelu on.

1. Koulukeskustelun sävy on positiivisempaa kuin odotimme.

Ennen tutkimusta odotuksemme oli, että negatiivisen keskustelun osuus olisi ollut jopa suurempi. On kiinnostavaa huomata, että näinkin iso osa Twitterin koulukeskustelusta on positiivista.

Mediassa keskusteluun nousevat usein erityisesti koulujen haasteet ja ongelmat. Tulos osoittaa, että arjessa keskustelun sävy on toinen.

2. Ykkösteemat ovat koronavirus ja koulun suhde yhteiskuntaan.

Koronavirus ja etäopetus ovat odotetusti vallanneet kouluun liittyvän keskustelun. Toinen paljon keskustelua herättänyt teema, koulun suhde yhteiskuntaan, sisältää keskustelun oppivelvollisuuden laajentamisesta. Siihen liittyvä lakialoite on ollut valmistelussa jo vuoden 2019 kesästä saakka. Ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet ajavat suurinta osaa keskustelusta.

Jos tutkimuksen tarkastelujakso oli ollut pidempi, olisi todennäköisesti havaittu, että koulukestustelun määrä on kasvanut viime vuosina. Koulutus on noussut yhteiskunnallisen keskustelun kärkeen.

3. Negatiivisuus on lisääntymässä.

Positiiviseksi luokiteltavan keskustelun osuus on laskenut, ja suoraan negatiiviseksi luokiteltava keskustelu on kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2020. Tutkimuksen mukaan koronaepidemia ei yksin selitä negatiivisuuden kasvua keskustelussa. Taustalla voi olla laajempi huoli yhteiskunnalisista muutoksista ja lukuisista koulutusjärjestelmiin kohdistuvista uudistuksista.

4. Negatiivisen keskustelun ylivoimainen ykkösaihe on oppivelvollisuus.

Negatiiviseksi luokitellusta keskustelusta selvästi suurin osa liittyi oppivelvollisuuteen. Twitter-keskusteluissa nousi esiin mm. huoli siitä, tuoko oppivelvollisuusiän korottaminen toivottuja tuloksia ja miten eri kunnat ovat hyvin erilaisessa asemassa opetuksen järjestäjinä.

Lakialoite oppivelvollisuuden laajentamiseksi on selvästi lisännyt huolta epätasa-arvon lisääntymisestä, vaikka lakialoitteen yhtenä tavoitteena on nimenomaan epätasa-arvon vähentäminen.

5. Opettajat keräävät eniten kiitoksia.

Tutkimuksessa selvitettiin myös suorien kiitosten osuutta keskustelussa. Kiitos ei tutkimuksen mukaan nouse merkittävästi esiin yleisessä koulukeskustelussa.

Vahvimmin kiitos näkyi etäopetuksen aiheuttamiin muutoksiin liittyvässä keskustelussa, jossa kiitoksia jaeltiin koronaepidemian aikana palveluksia tarjonneille tahoille (mm. opettajat, kollegat, oppilaat ja digitaalisten materiaalien tuottajat).

Kiitollisuuden aiheet eivät ole yllättäviä. Kevään koronaepidemia pysäytti monet huomaamaan, kuinka tärkeää ja haastavaa työtä kouluissa tehdään. Arvostus opettajien työtä kohtaan varmasti nousi kevään etätyöjakson aikana.

Yllättävää ehkä sen sijaan on se, kuinka kapealla aihepiirillä kiitoksia on jaettu ja kuinka vähän suoria kiitoksia koululle lähetettiin niinkin avoimen sosiaalisessa kanavassa kuin Twitterissä.

Tarkemmin tutkimuksesta:

Analyysiin otettiin mukaan peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen liittyvä keskustelu. Varhaiskasvatukseen ja korkeakouluihin liittyvä keskustelu jätettiin analyysin ulkopuolelle. Tutkimuksessa algoritmi analysoi tviittien muodostamaa tekstimassaa, tunnisti asiaankuuluvan sisällön ja jakoi tviitit aihepiireihin. Lisäksi algoritmi laati tviiteistä sentimenttianalyysin ja teki tilastolliset vertailut aihepiirien ja ajanjaksojen välillä. DrAI on kolmen tohtorin vuonna 2020 perustama suomalainen startup-yritys.