Kertaa yo-kokeisiin
Kirjaudu
Korona-epidemian aiheuttama äkillinen siirtymä etäopetukseen haastoi meidät kaikki oppimisen parissa työskentelevät ennennäkemättömällä tavalla. Oli reagoitava nopeasti tilanteeseen, jota kukaan ei ehtinyt kunnolla ennakoimaan.
Kun kahden kuukauden intensiivinen etäopetusjakso päättyi ja kouluissa palattiin hetkeksi lähiopetukseen, tuntui selvältä, että korona-aikana oli kehittynyt uusia toimintatapoja ja taitoja, jotka saattavat muuttaa opettamista ja opiskelua pysyvästi. Edessä on myös tarve varautua mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin. Syntyi tarve ymmärtää etäopetusjakson kokemuksia paremmin. Teetimmekin toukokuussa tutkimuksen, jossa opettajat ja lukio-opiskelijat pääsivät arvioimaan kokemuksiaan etäopetusjakson ajalta. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy, ja siihen vastasi 546 peruskoulun ja lukion opettajaa sekä lukio-opiskelijaa. Kyselyyn vastattiin toukokuun viimeisten viikkojen aikana, kun kouluissa palattiin lähiopetukseen.
Tutkimuksen valmistuttua halusimme ensimmäiseksi kiinnittää huomiota siihen, millaisena lukio-opiskelijat etäopiskelujakson kokivat. Uutisoinnin kautta on syntynyt kuva siitä, miten hyvin opettajat pääosin ovat etäopetuksen järjestämisen haasteissa onnistuneet. Miten opiskelijat kokivat tilanteen? Onnistuivatko opettajat?
Asenteet ja digitaidot
Kysyimme opiskelijoilta, minkä kouluarvosanan he antaisivat opettajien asenteesta etätyöjaksoa kohtaan. Pyysimme myös antamaan arvosanan opettajien digitaidoista etäjakson aikana. Lisäksi kysyimme, millainen kokemus koronaepidemian vuoksi järjestetty etäopetusjakso oli.
Opiskelijoiden vastaukset vahvistavat mielikuvaa siitä, että opettajat ovat onnistuneet etäopetukseen siirtymisessä hyvin. Opiskelijoiden vastauksissa opettajien asenne etäopetusta kohtaan sai keskiarvon 8,05 ja digitaidot 7,87. Opettajat puolestaan arvioivat opiskelijoiden asenteet (8,3) ja digitaidot (8,14) hieman tätä paremmiksi.
Sekä opiskelijat että opettajat kokivat, että molemmat suoriutuivat etäopetusjaksosta hyvin. Vaikuttaa siltä, että nimenomaan opettajien ja opiskelijoiden asennoitumisella yllättävään tilanteeseen oli merkittävä rooli erityistilanteessa onnistumisessa. Etäopetukseen siirryttiin vain muutaman päivän varoitusajalla. Opettajien oli löydettävä ja omaksuttava uusia menetelmiä ja otettava käyttöön digitaalisia välineitä. Opiskelijoiden oli puolestaan opeteltava välineiden käyttö ja uudet opiskelutavat yhdessä rysäyksessä.
Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista 59 % koki, että heidän koulunkäyntiin liittyvät digitaitonsa kehittyivät etäopetusjakson aikana jonkin verran tai merkittävästi. Opettajista peräti 88 % koki digitaitojensa kehittyneen.
Lukiolaisista 24 % aikoi muuttaa opiskelutapojaan entistä digitaalisemmiksi jatkossa. Opettajista peräti 47 % aikoi jatkossa muuttaa opetustapojaan aiempaa digitaalisemmiksi.
Vastauksissa korostuu se, että opettaja ja koulutuksen järjestäjä ovat monilta osin vastuussa siitä, mitä välineitä opetuksessa käytetään. Opettaja esimerkiksi valitsee oppimateriaalin: mitä sarjaa käytetään ja käytetäänkö painettua vai sähköistä oppimateriaalia. Valinnassaan opettaja luonnollisesti kuuntelee myös opiskelijoiden toiveita, mutta opiskelijalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kaikkiin valintoihin. Tulos ennakoi digitaalisten oppimismenetelmien ja sähköisten oppimateriaalien suosion kasvua. Lukioissa syksyllä 2021 voimaan astuva uusi opetussuunnitelma luo sekin uudenlaisia tarpeita ja mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia oppimisvälineitä ja sähköisiä oppimateriaaleja. Myös maksuton toinen aste voi toteutuessaan edistää tätä kehityssuuntaa. Opettajien vastauksissa näkyy myös se, että laajasti käyttöön otettuja videoneuvottelupalveluita, kuten Google Meetiä ja Microsoft Teamsiä, käytetään myös jatkossa.
Kokemus – positiivinen vai negatiivinen?
Opiskelijat ja opettajat arvioivat toistensa suoriutuneen etäopetusjaksosta hyvin, mutta millaisena etäopetusjakso koettiin? Miltä se tuntui?
Opettajista yli puolet piti etäopetusjaksoa positiivisena kokemuksena. 46 % arvioi sen melko positiiviseksi ja 12 % erittäin positiiviseksi. Melko negatiivisena etäopetusjakson koki 17 % ja erittäin negatiivisena 2 % opettajista.
Siinä missä opettajien kokemus oli pääsääntöisesti positiivinen tai neutraali, opiskelijoilla kokemus oli hieman neutraalimpi. 32 % opiskelijoista piti etäopetusjaksoa melko positiivisena ja 12 % erittäin positiivisena kokemuksena. Melko negatiivisena jakson koki 22 % ja erittäin negatiivisena 3 %. Opettajista siis noin joka viides ja opiskelijoista noin joka neljäs piti etäopetusjaksoa negatiivisena kokemuksena.
Opettajat pitivät etäopetusjakson suurimpina haasteina pitkittyviä työ- ja koulupäiviä sekä työ- ja vapaa-ajan erottamista. Sekä opettajat että opiskelijat arvostivat aiempaa joustavampaa arkea. Opiskelijoille myöhäisemmät herätykset olivat hyvin mieluisia. Opettajat taas kokivat kehittäneensä taitojaan digiajan opettajina.
Vastauksista voi tehdä samanlaisen yleisluonteisen johtopäätöksen kuin korona-epidemian aiheuttamasta etätyöskentelystä yleensä: Etätyöskentely vaatii uudenlaisten toimintatapojen löytämistä. Erityisesti epämuodollinen kanssakäyminen muuttuuu haastavaksi, kun vuorovaikutus rajoittuu etäyhteyksiin. Lasten ja nuorten osalta näiden haasteiden ratkominen on etäopetuksen kannalta jatkossa erityisen tärkeässä roolissa.
Pyyntö kuvailla adjektiivein omia kokemuksia etäopetusjaksosta maalaa hyvinkin yhtenäisen kuvan ajasta: sekä opettajien että opiskelijoiden vastauksissa korostuvat sanat työläs, raskas, stressaava ja haastava. Opettajille kokemus oli vastausten perusteella raskas mutta samalla mielenkiintoinen ja opettavainen. Lukiolaisten vastauksissa korostuvat myös sanat mukava, erilainen, rento – ja toisaalta myös tylsä. Opiskelijoiden kokemukset olivat ilmeisen ristiriitaisia. Jatkossa kiinnostava haaste opettajille onkin selvittää, miksi osa koki etäopetusjakson mukavana ja osa tylsänä. Löytyykö ratkaisu opetuksen eriyttämisestä? Liittyykö ristiriitainen kokemus opetuksesta erityisesti etäopetukseen vai onko se opetuksen yleinen haaste?
Tutkimuksessa selvitimme myös mm. sitä, miten opettajat aikovat etäopetusjakson kokemuksien pohjalta muuttaa tapaansa opettaa. Näihin tuloksiin palaamme blogissamme myöhemmin.
Jukka Meklin
Toimitusjohtaja
Studeo Oy
Mikä etäopiskelussa oli haastavinta?
” Tehtävien määrän lisääntyminen” – Lukio-opiskelija, Pohjois-Savo
”Tiettyjen opettajien kohdalla, opiskelu jäi täysin itsenäiseksi ja tehtävät olivat todella vaikeita. Karanteeni on haastavaa henkisesti jo valmiiksi, ja siihen lisäksi uusien asioiden kokonaan opiskelu itsenäisesti ja asiaan syvällinen perehtyminen vaikeiden tehtävien myötä on todella paljon pyydetty” – lukio-opiskelija, Uusimaa
Mikä etäopiskelussa oli parasta
”Oli aikaa ja mahdollisuus keskittyä rauhassa opiskeluun täysillä ilman irvailua tai kiusaamista eli kokemus oli palkitseva, nautinnollinen, opettava ja lähes täydellinen” – Lukio-opiskelija, Uusimaa
” Oli mukavaa, kun oli aikaa ja enemmän vapautta” – lukio-opiskelija, Uusimaa.